Pääsin osallistumaan hiljattain Dinglen operoiman liven kautta Digitalist Networkin erinomaiseen Social Business Forum –tapahtumaan ja pakko poimia loistokkaan ohjelman joukosta pastori Aittamäen puheenvuoro aiheesta automaatiosta aitoon omnikanavaan. Tämä puheenvuoro ja reaalielämän ihmiskoe viikonlopun rakennusmessuilta kirvoitti kirjoittamaan tämän blogin.
Mikan erinomainen puheenvuoro on nähtävissä ainakin jonkin aikaa osoitteessa http://dingle.fi/2016/03/18/dingle-digitalist-social-business-forum-2016-livestream/
Mikan puheenvuoro otti voimallisesti kantaa siihen, että digitalisaatio auttaa ihmisiä löytämään toisensa mutta se ei ainakaan toistaiseksi tule korvaamaan kahden ihmisen inhimillistä kohtaamista. Tähän Mika viittasi myös hiljan julkaistussa blogissaan.
Meillä on tulossa taloyhtiöön lämpöremontti, jonka kaikki tietää olevan yksi niistä suurimmista remonteista taloyhtiöissä. Olemme vaihtamassa fossiilisen öljykeskuslämmityksen ekologiseen maalämpöön ja täytyy sanoa, että aiheesta on tehty vaikka sun millaista presentaatiota ja verkko on pullollaan erilaista informaatiota aiheesta. Luonnollisesti ison investoinnin kohdatessa olen tarkka ja ottanut selvää erilaisista vaihtoehdoista ja nyt, kun Jyväskylässä järjestettiin rakennusmessut ajattelin, että menen tutustumaan paikanpäälle, mitä palveluntarjoajilla on tarjottavanaan.
Ennakkoon otin selvää, missä haluan käydä höpöttelemässä ja luonnollisesti vierailin myös määlämpöjärjestelmävalmistajien sivuilla ja huomasin, että pääsääntöisesti suurella osalla näytteilleasettajista digitaalinen markkinointi on kohtalaisessa kunnossa. Löytyy blogia, videota, asiakastestimonialeja, rautalangasta väännettyjä prosessikaavioita, esitteitä, oppaita, itsediagnostiikka välinettä, some-näkyvyyttä, maksettua mainontaa ja sitä rataa. Kilpailu on alalla kovaa ja näemmä tämänkaltaiseen markkinointiin on valtaosassa firmoja panostettu.
Kun saavuin messuille, tuli päähäni väkisinkin ajatus, että onko virta loppunut siinä vaiheessa, kun digimarkkinointi on saatu kuntoon? Osastoissa itsessään ei ollut mitään vikaa visuaalisesta näkökulmasta mutta yksi asia oli läsnä väkevästi. Myyjät! Firmat ovat käyttäneet tuhansia euroja markkinointiin verkossa ja ostaneet kalliit messuosastot ja tulleet sinne myymään matkan päästä mutta valtaosassa kojuja myyjät olivat olemukseltaan ja asenteeltaan alimpaa surkeutta. Toki saavuin paikalle paria tuntia ennen sulkemisaikaa mutta silti näin myyjiä pelaamassa korttia, höpöttelemässä toisilleen. Paras esimerkki oli, kun oikein lähestyin kahta osastonsa takaosassa olevaa myyjää kysymällä saisinko vaivata hetken, lähestyi heistä toinen minua ja kävi poimimassa käytävältä roskan ja palasi istumaan paikoilleen. Mahtavaa, hetken jo luulin, että hän olisi oikein tullut juttelemaan mutta roska kiinnosti nyt tässä kohtaa enemmän. Minua suoraan sanottua harmitti ja hävetti myyjien puolesta. Toki mukaan mahtui osaaviakin mutta yleisilmeeltään homma oli lähinnä surkuhupaisaa. Onkohan se lienee niin, että raha ei kiinnosta vai mikä? Monella on varmasti lähes kaikilta messuilta samantyyppisiä kokemuksia.
Sovitaanko, että seuraavan kerran ulotetaan toimenpiteet koskemaan myös sitä myyntitilannetta, jossa kaksi toisilleen tuntematonta ihmistä kohtaa ihan nenätysten?
-Teemu